Vaihtoon lähteminen on ollut ideana ja tavoitteena siitä lähtien kun pari vuotta sitten aloitin opiskelut yliopistossa. Noin vuosi sitten päätin, että kevään 2014 vietän Ruotsissa. Hakupaperit tuli lähetettyä lokakuun alussa ja Uppsala oli heti alusta ihan selkeä hakukohde. Enkä osaa perustella yhtään, että miksi. Noh, onhan se mukava perinteikäs opiskelijakaupunki ja muutenkin olen kuullut pelkkää positiivista kyseisestä kaupungista. Ja tärkeimpänä: Uppsala on Pekka Töpöhännän kotikaupunki. Mikäs sen parempaa :) Omalta osalta koko hakuprosessi oli todella sekava ja varsinainen päätös tuli vasta marras-joulukuun vaihteessa. Siinä vaiheessa olin jo hyväksynyt asuntotarjouksen Uppsalasta ja irtisanonut oman kämpän Jyväskylässä. Paniikki oli siis aikalailla huipussaan koko syksyn kun ei tiennyt että mitä tapahtuu vai tapahtuuko yhtään mitään. Mutta sitten lopulta sain kirjeen Uppsalasta ja paniikki helpotti hieman.
Vaikka olenkin todella kauan suunnitellut vaihtoon lähtöä ja ajatellut asiaa, tuntuu edelleen ihan epätodelliselta, että huomenna olen jo siellä. Kaikki tutut tietää, että mulla on tapana hermoilla lähes joka asiasta. Ja suunnittelen yleensä kaiken mahdollisimman hyvin, ettei tarvitse havahtua viime hetken yllätyksiin. Tällä kertaa suunnittelut on jäänyt vähiin. Ja paniikki kasvanut sitä myötä. Aluksi panikoin mm. tähän tapaan: "apua jos en saakaan yhtään kaveria enkä tutustu kehenkään ja sitten vaan mökötän omassa huoneessani koko ajan ja mun koko vaihtokokemus on ihan surkea". Onneksi kaverit auttoi tässä asiassa ja nyt on huolta enää "vain" muutamasta perusasiasta, esim. vuokrasta, julkisesta liikenteestä, kämppiksistä, kursseista ja aikatauluttamisesta. Oma arki on jo pitkään mennyt samalla rytmillä : opiskelua, töitä ja treenejä. Ja sitten jossain välissä se varsinainen vapaa-aika. Sunnuntaina oli viimeiset treenit ja tiistaina viimeinen työpäivä. Tuli vähän haikea mieli jopa töiden loppumisen suhteen, sain jopa lahjan työkavereilta ja lähes kaikki tutut tuli sanomaan heipat ja toivottamaan hyvää reissua. Töistä tulee aika usein vaan valitettua, on se asiakaspalvelu välillä niin rankkaa. Ja sen on varmaan tosi moni jo päässyt mun suusta kuulemaan. Tarkoitus olisi kuitenkin palata sekä treeneihin että töihin vaihdon jälkeen eli ihan lopullisesti en ole vanhoja rutiineja jättämässä.
Työkavereilta saatu lahja (ja kyllä- tuo luuripäinen tyttö on sitten olevinaan minä..) :) |
Tulikin kirjoitettua aika paljon ja varmaan sekavaakin tekstiä, ehkä vielä joskus opin kirjoittamaan muillekin kuin itselleni. (Kommentoikaa vapaasti, jos siltä tuntuu!) Joka tapauksessa: Hej då alla härliga människor i Finland, vi ses igen i juni! Huomisesta lähtien tällä höperöllä on siis uusi kotikaupunki, facebookatkaa, skypettäkää, whatsappailkaa och så vidare!
Puss och kram! xx
-Ansku
Vikan päivän Suomi- tunnelmia talvimaisemissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti